Tiesitkö tämän valaista?

Valaat ovat erittäin kiinnostavia ja kiehtovia, mutta myös erittäin uhanalaisia eläimiä. Valtameret elinympäristönä ovat kokeneet ihmisen toiminnan vaikutuksesta suuria negatiivisia muutoksia ja muutoksien vauhti sen kuin kiihtyy ilmaston lämmetessä. Jokainen voi tehdä muutoksia valtameren pelastamiseksi, mikäli vain tietoa meristä ja oikeista toimintatavoista on riittävästi.

Tässä artikkelissa pyrimme lisäämään kiinnostusta valaita ja valaiden suojelua kohtaan, sillä etenkin nyt, kun arktisten alueiden öljyn poraaminen on jälleen tapetilla, on erittäin tärkeää, että jokainen tietää, miten ainutlaatuisista eläimistä puhumme. Luotamme siihen, että tiedon lisääntyessä lisääntyy myös ihmisten halu suojella näitä merten jättiläisiä, joilla on monia ainutlaatuisia ominaisuuksia.

Valaat keskustelevat ja laulavat

Valaat kommunikoivat erilaisin ja eri taajuuksilla kulkevin äänin. Osa äänistä ei siis ole ihmiskorvin kuultavia, mutta ne eivät suinkaan vähennä valaan kommunikointitapojen hienoutta. Valas pystyy ääniaaltoja hyödyntämällä lähettämään viestejä lajikumppaneilleen jopa satojen, ellei jopa tuhansien kilometrien päähän, mikä saattaa hyvinkin olla esimerkiksi niiden lisääntymisen kannalta aivan kekseistä, sillä valtamerissä välimatkat ovat pitkiä.

Valaitten on myös todettu päästelevän ääniä leikkiessään tai muuten vain huvikseen. Joidenkin valaiden on myös arveltu käyttävän laulun kaltaista ääntelyä oman ja lajikumppaneiden tunteiden säätelyyn.

Maitovalas on kuuluisa laulustaan ja erityisen ihmismäisestä soinnistaan ja äänenväristään. Onkin arveltu, että juuri maitovalas olisi synnyttänyt myytit seireeneistä, jotka houkuttelevat merimiehiä ihanalla laulullaan. Valaiden tallennettua laulua käytetään nykyisin verrattain yleisesti rentoutumista ja keskittymistä helpottavana taustamusiikkina sekä etenkin levottomien lasten rauhoittamiseen.

Miekkavalailla on eri kieliä

Miekkavalas osaa päästellä kymmeniä erilaisia ääniä, joilla saattaa olla useita kymmeniä erilaisia tehtäviä ja merkityksiä. Se osaa kaikuluotaamalla määrittää kalaparvien sijainnin ja käyttää erilaisia naksahduksia, vihellyksiä, vinkaisuja ja narahduksia sekä kalaparvien piirittämiseen että kommunikointiin lajikumppaneiden kanssa.

On myös havaittu, että miekkavalas opettaa ääntelyn poikaselleen ja lähisukulaisilla onkin omat tunnistettavat tapansa äännellä. Voidaan sanoa, että miekkavalailla on eri kieliä, sillä toisilleen sukua olemattomat miekkavalaat eivät ymmärrä toisiaan.

Valailla on hallussaan monia eläinmaailman ennätyksiä

Ensimmäiseksi valaan kohdalla tulee tietysti mieleen sen suunnaton koko ja ennätykset, joita valas luonnollisesti on rikkonut painossa ja pituudessa. Kaikkein suurin valas, sinivalas, saattaa painaa huikeat 150 tonnia – huhutaan jopa 200 tonnin painoisista yksilöistä – ja kasvaa jopa yli 30 metrin mittaiseksi. Täysikasvuisen sinivalaan sydän painaa 180 kiloa ja sen poikanenkin voi syntyessään olla jopa 8 metrin mittainen. Naaras on koirasta suurempi. Painoennätyksen lisäksi sinivalaalla on luultavasti hallussaan myös painonkasvuennätys, sillä yksinomaan emonsa maidolla elävän poikasen paino saattaa nousta aivan käsittämättömän nopeasti, jopa 90 kilogrammaa vuorokaudessa.Valaat elävät myös varsin iäkkäiksi. Esimerkiksi sinivalas saattaa elää 120-vuotiaaksi ja uida elämänsä aikana käsittämättömät 300 000 kilometriä. Kun ottaa huomioon sinivalaan koon, ymmärtää, että noiden uintikilometrien kuluttamaan energiantarpeeseen täytyy syödä käsittämättömät määrät planktonia. Sinivalas saattaakin syödä 40 miljoonaa krilliä, eli pientä vesiäyriäistä vuorokaudessa.

Valaat kilpailevat ihmisen kanssa levinneisyydestä

Valas on ihmisen jälkeen maapallon levinnein nisäkäs. Tosin asian voidaan nähdä olevan myös aivan toisin päin, sillä meret, jotka ovat valaan reviiriä, ovat pinta-alaltaan merkittävästi mantereita laajemmat, eikä ihminen toistaiseksi pysty elämään merissä ilman apuvälineitä tai rakentamaan meriin pysyviä asumuksia.

Se, että ihminen johtaa levinneisyyskilpaa johtuu Etelämantereesta, jonka jäätikölle ihminen on pystynyt asettumaan, mutta valas ei. Sarvivalas toisaalta elää myös aivan Pohjoisnavalla, jonne ihminen ei ole pystynyt asuinsijojaan pystyttämään.