Tiesitkö tämän delfiineistä?

Delfiinit ovat kiehtova, maailmalla eri merissä elävä eläinlaji. Delfiinit ovat meille tuttuja esimerkiksi televisiosarjoista ja elokuvista, joista suosituin ja tunnetuin lienee sympaattinen Flipper, mutta kuinka paljon oikeastaan tiedät delfiineistä? Testaa tietosi tutustumalla seuraaviin delfiinifaktoihin!

Valaita vai delfiinejä?

Kaikki delfiinilajit kuuluvat valaisiin, hammasvalaiden alalahkoon. Puhuessamme delfiineistä puhummekin siis itse asiassa valaista, vaikka moni ei tätä tiedä. Samaan perheeseen kuuluvat esimerkiksi miekkavalat. Kaikki valaat eivät kuitenkaan ole delfiinejä, vaikka kaikki delfiinit ovat periaatteessa valaita.

Eroavaisuuksia on monia: delfiineillä on hampaat, mutta kaikilla valailla ei ole. Sen sijaan joillakin valailla on parta, mitä delfiineillä taas ei ole. Delfiineillä on vain yksi aukko päälaella, kun taas valailla voi olla kaksikin. Delfiinit ovat yleensä maksimissaan 3 metrin mittaisia, kun taas jotkut valaslajit voivat kasvaa paljon suuremmiksi. Delfiinit käyttävät kaikuluotausta suunnistaessaan, mutta valailla ei ole kaikuluotausaistia.

Suurin osa elää trooppisissa vesissä

Arviolta 43 delfiinilajia elää maailmamme eri merissä. Suurin osa elää lämpimien ja trooppisten vesien ja merien matalimmissa osissa ja rannikoilla, mutta jotkut lajit elävät myös syvissä vesissä. Viisi lajia elää joissa. Vain yksi laji, pitkäeväpallopää, ei elä ollenkaan trooppisissa vesissä ja vain miekkavalas esiintyy arktisilla vesialueilla. Joskus rannikoilla elävät lajit saattavat nousta jokiin. Keskimäärin delfiinit elävät 17-vuotiaiksi, mutta tiedettävästi jotkut yksilöt ovat eläneet jopa 50-vuotiaiksi.

Delfiinit kuluttavat 15 kiloa kalaa päivässä

Delfiinit ovat lihansyöjiä. Tärkeintä ravintoa ovat erilaiset kalat ja mustekalat. Aikuinen, 120 kiloinen delfiini syö noin 15 kiloa kalaa päivässä.

Elämää ryhmissä ja erakkoina

Delfiinien laumakäyttäytyminen riippuu pitkälti lajista itsestään. On olemassa lajeja, jotka viihtyvät hyvin pitkälti yksin tai vain muutaman lajitoverin kanssa, kun taas toiset voivat elää jopa tuhansien yksilöiden parvissa.

Nisäkkäät vedessä

Delfiini on nisäkäs, jolla on keuhkot, mutta se elää koko elämänsä vedessä. Kun delfiini syntyy, sen vanhemmat nopeasti kuljettavat sen veden pinnalle oppimaan hengittämisen taidon.

Delfiinit imettävät poikasiaan

Suurin osa delfiineistä tulee sukukypsiksi 6-16 vuoden iässä ja synnyttävät yleensä vain yhden poikasen kannettuaan 9-16 kuukautta. Suurin osa synnyttää alle vuoden kantoajan jälkeen. Kuten muutkin nisäkkäät, delfiinit imettävät poikasiaan. Delfiinit ovat hyvin kiintyneitä poikasiinsa, toisin kuin esimerkiksi kalat, ja pitävät niistä hyvää huolta.

Kaikuluotaus alkaa otsamelonista

Delfiinit suunnistavat kaikuluotaamalla. Kaikuluotausta varten delfiineillä on “otsameloni”, joka erittää ääniaaltoja, jotka delfiini tulkitsee ymmärtääkseen ympäristönsä vaaroja ja muita elementtejä. Kaikuluotaus on erittäin tärkeää delfiinien selviytymisen kannalta, vaikka kovin monia saalistajia lajilla ei ole. Ihminen on kuitenkin delfiinin suurin uhka ja samalla ainut syy monin delfiinilajin kuolemiseen sukupuuttoon tai huomattavaan vaaraan kuolla sukupuuttoon.

Eivät niin älykkäitä, kuin luullaan

Delfiinit eivät itse asiassa ole niin älykkäitä, kuin yleisesti luullaan. Delfiinien älykkyyteen liittyvän käsitteen isä on neurotieteilijä John C. Lilly, jonka kirjoitukset ja tutkimukset 1950-luvulta viittaavat delfiinien ihmistäkin älykkäämpään käytökseen. Todellisuudessa delfiinien aivot ovat kyllä ihmiset aivoja painavammat noin 500 grammalla, mutta tämä liittyy valaiden huomattavampaan lämmönsäätelykykyyn. Suuresta koosta huolimatta delfiinin aivot ovat ihmisen aivoihin verrattuna yksinkertaiset ja huomattavasti vähemmän kehittyneet.

Tyhmästä eläimestä ei silti ole kysymys, ei vain niin älykkäästä kuin on uskottu. Delfiini pystyy ymmärtämään käsitteitä ja yleistämään, kuten myös ratkaisemaan yksinkertaisia tehtäviä ja käyttää yksinkertaisia työkaluja. Samanlaisia taitoja osoittavat eri kategorioissa myös monet hyönteiset, papukaijat ja merileijonat. Väite siitä, että delfiini pystyisi tunnistamaan itsensä peilistä, ei pidä paikkaansa, sillä delfiinin näkö ei tarkkuudestaan huolimatta ole tarpeeksi tarkka tähän tehtävään.